Strategiaa laatiessasi ota huomioon nämä sosiaalisen kestävyyden osa-alueet:
Blockerin ja kollegoiden (2025) tutkimus tarkoituslähtöisistä liiketoimintamalleista osoittaa, että yritykset voivat sovittaa päivittäisen toimintansa selkeään yhteiskunnalliseen tarkoitukseen pelkän voiton tavoittelun sijaan määrittelemällä, miksi ne ovat olemassa, keitä ne ovat ja miten ne luovat arvoa kaikille sidosryhmille — näkökulma, joka rakentuu “tarkoituslogiikan, tarkoitusidentiteetin ja tarkoitusstrategian” varaan.
Pienille ja keskisuurille yrityksille tämä tarkoittaa sosiaalisen kestävyyden sisällyttämistä suoraan niiden ydintarkoitukseen — esimerkiksi sitoutumalla tasavertaisiin mahdollisuuksiin, turvallisiin työoloihin tai moninaisten asiakasryhmien palvelemiseen — ja tämän tarkoituksen antamista ohjata pieniä, käytännöllisiä päätöksiä (esim. inklusiivinen viestintä, oikeudenmukainen tehtävänjako, yhteisöä huomioivat palvelut).
Porterin ja Kramerin (2018) jaetun arvon käsite esittää, että yrityksistä tulee kilpailukykyisempiä, kun ne luovat liiketoiminnallista arvoa ja yhteiskunnallista arvoa samanaikaisesti sen sijaan, että ne käsiteltäisiin erillisinä tavoitteina.
Pienille ja keskisuurille yrityksille jaetun arvon strategiointi tarkoittaa sen tunnistamista, miten sosiaalinen kestävyys vahvistaa liiketoimintaa — esimerkiksi tavoittamalla uusia asiakassegmenttejä, parantamalla ongelmanratkaisua moninaisten tiimien avulla tai lisäämällä tuottavuutta tukemalla työntekijöiden tarpeita — jolloin monimuotoisuudesta, tasa-arvosta ja osallisuudesta tulee innovaation lähde eikä pelkkä vaatimustenmukaisuustoiminto.
Yritykset voivat käyttää tarkoituslähtöistä ajattelua tehdäkseen sosiaalisesta kestävyydestä osan “sitä, keitä me olemme,” ja jaetun arvon ajattelua tehdäkseen sosiaalisesta kestävyydestä osan “sitä, miten me kasvamme.” Nämä lähestymistavat auttavat pienempiä yrityksiä käsittelemään sosiaalista kestävyyttä käytännöllisenä strategiana vahvempien suhteiden, paremman suorituskyvyn ja pitkän aikavälin kestävyyden saavuttamiseksi — ei pelkkänä lisänä tai velvollisuutena.
Sosiaalinen kestävyys voidaan huomioida pien- ja keskisuurten yritysten strategisen johtamisen seuraavissa osa-alueissa:
- Yrityksen strategian muodostaminen (avainsanat: strategiointi, strateginen liiketoiminnan kehittäminen, liiketoimintamallin kehittäminen, kasvu, laajentuminen)
Esimerkki: Yritys voi lisätä sosiaalisen kestävyyden visioohnsa tai strategisiin tavoitteisiinsa esimerkiksi sitoutumalla laajentumaan uusille markkinoille palvelemalla monimuotoisia asiakasryhmiä ja varmistamalla oikeudenmukainen, turvallinen ja osallistava työ kaikille työntekijöille. Yritys voi myös strategioida tarkoituslähtöisen strategisen ajattelun pohjalta, jossa yhteiskunnallinen arvo ja liiketoiminnallinen arvo vahvistavat toisiaan. Kasvua suunnitellessaan yritys voi päättää kehittää uusia palveluja, jotka ovat vammaisten asiakkaiden saavutettavissa, tai tehdä yhteistyötä yhteisöryhmien, kuten maahanmuuttajien, kanssa yhdistäen laajentumisen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen.
- Yrityksen strategian toimeenpano (avainsanat: strategian viestintä, strategiset käytännöt työssä, keskeiset suorituskykymittarit, toiminnan johtaminen)
Esimerkki: Kun johtajat ottavat sosiaalisen kestävyyden huomioon strategian toimeenpanossa, he esimerkiksi viestivät strategiasta selkeällä kielellä käyttäen monipuolisia viestintätapoja (jotka soveltuvat kielellisesti tai neuromonimuotoisille työntekijöille) ja yhdistävät sen päivittäisiin käytäntöihin. Lisäksi johtajat voivat harkita merkityksellisten, työhön liittyvien, sosiaaliseen kestävyyteen keskittyvien keskeisten suorituskykymittareiden (esim. oikeudenmukainen työkuorman jakautuminen tai osallistavat kokousrutiinit) sisällyttämistä. Tämä vahvistaa uskottavuutta ja vähentää yleistä sosiaalisen kestävyyden tietoisuuskuilua.
- Yrityksen henkilöstöjohtaminen (avainsanat: rekrytointi, ylennetyksi tuleminen, arvioinnit, tiimityö, johtajuus, väärinkäytösten ilmoittaminen, integroituminen, osaamisen kehittäminen, tiedon jakaminen)
Esimerkki: Yritys voi pohtia, kuinka monimuotoiset näkökulmat, taidot, osaaminen, profiilit ja ajattelutavat voivat tukea yrityksen kasvua. Esimerkiksi suunnitellessaan laajentumista tiettyyn maahan yritys voi palkata kansainvälisen osaajan kyseisestä maasta. Jopa ilman henkilöstöosastoa yritys voi omaksua oikeudenmukaisia ja läpinäkyviä henkilöstökäytäntöjä, kuten osallistavia työpaikkailmoituksia, tukihenkilöpohjaisen perehdytyksen, selkeät ilmoituskanavat ja tasapuolisen pääsyn koulutukseen — puuttuen alueisiin, joilla pienemmät yritykset usein osoittavat epäjohdonmukaisuutta. Työntekijöitä ylentäessään johtajat käyttävät yksinkertaista osaamisperusteista tarkistuslistaa epävirallisten arvioiden sijaan varmistaen tasapuoliset mahdollisuudet aliedustetulle henkilöstölle. Lisätietoja henkilöstöjohtamisen parhaista käytännöistä on saatavilla täältä (parhaat käytännöt henkilöstöjohtamisessa).
- Yrityksen tuote- tai palvelukehitys (avainsanat: tuotteen tai palvelun saavutettavuus, asiakassuhteet, asiakkaiden tarpeet)
Esimerkki: Yritys voi sisällyttää sosiaalisen kestävyyden tarjontaansa suunnittelemalla tuotteita/palveluja, jotka ovat saavutettavia ja kunnioittavat monimuotoisten asiakkaiden tarpeita. Tämä tukee yhteisen arvon luomista: se hyödyttää yhteiskuntaa ja samalla parantaa yrityksen kilpailukykyä. Esimerkiksi yritys uudistaa palveluohjeensa selkeämpään, monikieliseen muotoon palvellakseen paremmin maahanmuuttaja-asiakkaita ja vähentääkseen väärinkäsityksiä. Tai yritys voi lisätä visuaalisia ohjeita, suurempia kirjasinkokoja tai yksinkertaisia kuvakkeita, jotta iäkkäät henkilöt tai henkilöt, joilla on eri luku- tai kielitaso, ymmärtävät, kuinka tuotetta käytetään. Kirjallisten ohjeiden lisäksi yritys voi kehittää videooppaan palvellakseen paremmin neuromonimuotoisia asiakkaita. Jos asiakkaat vierailevat yrityksen toimitiloissa, varmistaakseen erilaisia fyysisiä kykyjä omaavien asiakkaiden osallisuuden yritys voisi tehdä sisäänkäynneistä portaattomia mahdollisuuksien mukaan, varmistaa esteettömät saniteettitilat ja tarjota istumapaikkoja odotustiloissa.
- Lakisäädösten noudattaminen sekä sääntelykehysten ja kestävyysstandardien noudattaminen
Esimerkki: Yrityksen tulisi pysyä tietoisena sosiaalisen kestävyyden perusvelvoitteista ja oikeudellisista vastuista. Yritys voi tarkastella paikallisia työ- ja syrjimättömyyslakeja vuosittain, varmistaa kaikille kehontyypeille ja uskonnollisille tarpeille soveltuvan saavutettavan työympäristön sekä viestiä ilmoitusmenettelyistä selkeästi työntekijöille. Lue lisää oikeudellisesta vaatimustenmukaisuudesta ja sosiaalisesta kestävyydestä — täältä (vaatimustenmukaisuus- ja hallinnointiesimerkit).
Yrityskasauksia sosiaalisesta kestävyydestä ja strategisesta johtamisesta:
- DEI4SME-blogi (2024): “Onko olemassa pieniä tai keskisuuria yrityksiä, jotka edistävät monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja osallisuutta? Tutustu joihinkin inspiroiviin esimerkkeihin.”
- Arif, S., & Butkevičienė, J. (2026). Resilience on the Menu: A Migrant Woman’s Path to Inclusive Entrepreneurship. Zenodo.
- Šilenskytė, A., & Delecour, T. (2025). Fostering diversity and inclusion by making jewelry from trash: The power of a single entrepreneur. Zenodo.
- Ye, Y. W. (2024). Geely: Achieving Social Sustainability Goals Through Stakeholder Participation. In: Šilenskytė, A., Cordova, M., Schmitz, M. A., Toh, S. M. (eds) The Palgrave Handbook of Social Sustainability in Business Education. Palgrave Macmillan, Cham.
- (lisää tulossa pian)
Voit myös tutustua näihin videoihin ja näkemyksiin:
- Šilenskytė, A. (2022). Lecture: Diversity Management in Organizations. [Video].
- Šilenskytė, A. (2022). Lecture: Implementing Diversity Management in Organizations. [Video].
- DEI4SME Hackathon I: K. Kovalonoks, M. Goswami — DEI:n edistäminen viestinnän avulla
- FIIF-tapahtuman esitys (toukokuu 2024): DEI4SME — Yritysten kestävyys: Pk-yritysten ja liiketalousopiskelijoiden näkökulmat
- Serrano, J. C., Diduc, S., Šilenskytė, A., Stephens, M., Nava-Aguirre, K. M. (2024). Fostering Awareness of Social Sustainability in Digital Business (p. 147–166). In: Šilenskytė, A., Cordova, M., Schmitz, M. A., Toh, S. M. (eds) The Palgrave Handbook of Social Sustainability in Business Education. Palgrave Macmillan, Cham.
Tämän sivun materiaaleja päivitetään jatkuvasti. Tervetuloa palaamaan tutustumaan uusiin parhaisiin käytäntöihin.
Haluatko ehdottaa parasta käytäntöä, joka on toiminut sinulle, tai arvokasta resurssia tähän sitoutumisalueeseen liittyen? Tervetuloa jakamaan ne kanssamme ottamalla yhteyttä: [email protected].